Tuleeko Saku? Kenen kanssa Saku pelaa? Kuka menee laitaan? Kuka Sakun ja Teemun laidalle? Ovatko Nikke Lignellin pakarat avainasemassa Tanssii tähtien kanssa finaalissa? Tässä Suomea eniten askarrutttavat kysymykset tällä viikolla.
Itsellä ongelmat ovat suurempia. Netistä näkee kenen kanssa Saku pelaa, mutta miten Saku pelaa, se onkin visaisempi kysymys. Iltapäivien tunnit ovat kieltämättä viime päivinä töissä sujuneet etsiessä netin välityksellä jostain nurkkaa, josta jonkin satellitiin suosiollisella avustuksella löytyisi ruutu ja Tuomo Ruutu. MM-kisat ovat selvää TV-materiaalia, mutta jääkiekon MM-kisat eivät Espanjassa ole ihan sitä kuuminta hottia. Barcelonassa on toki Nordisk bar joka välitti viime viikonlopun Suomi-Saksa taiston, mutta skandinaavibaarin aukioloajat ovat espanjalaista 24/7 tyyliä eli perjantaisin ja lauantaisin 20.00-03.00, kesäisin suljettu... Olisiko tässä paikka Kummelin Hauhialle? "Älkää polttako itteenne loppuun!"
Keskiviikkona yritys oli kova. Soitto tutun baarin managerille, joka selasi baarin loungessa kaikki näkyvät kanat läpi. Tuli jenkkifutiksen sisäliigaa, lacrossea, shakkia, eukonkatoa, saappanheittoa ja IS-tikkakisa... ei lätkää. Illalla lähdin toivorikkaana kaverini kanssa tuttuu brittipubiin, jossa olen katsonut screeniltä mm. South Parkia, mutta Real Madrid- FC Barcelona -taisto vesitti nekin toiveet. Madrid muuten vei Blaugranaa kun mätää kukkoa ja kävin 2-0 tilanteessa tokaisemassa tiskillä "Who wants to watch this humiliation, let´s puit hockey on, ay?. Selvisin ilman mustaa silmää, mutta en ehkä silti kokeile tuota enää...
Tänään on siis edessä jälleen uusi matka ymäri Barcelonaa. Jos pelit todella löytyvät, on se mielstäni ehdottomasti yksi Suomen kirkkaimpien urheilusuoritusten joukkoon kuuluvista teoista. Siihen asti voi käyttää vain tuttuakin tutummaksi tulleita suomalaisurheilijoiden lausahduksia "parhaani teen baarin löytämiseksi ja katsotaan mihin se riittää" ja "ehkä löytyy ehkö ei, so not?".
perjantai 9. toukokuuta 2008
tiistai 6. toukokuuta 2008
Unelmien teatteria
Allekirjoittanut sai kokea pari viikkoa sitten yhden penkkiurheiluelämänsä huipennuksista, kun onnistuin mutkien kautta haalimaan lipun Mestareiden liigan välierään, jossa kohtasivat FC Barcelona ja Manchester United. Minut paremmin tuntevat tietävät, että jälkikäteen mainitun joukkueen näkeminen tämän tasoisessa matsissa oli allekirjoittaneelle melkoinen unelmien täyttymys. Tämä ei ole otteluraportti, eikä tunnelmaa varmasti kukaan pysty sanoin kuvailemaan. Yritänpä kuitenkin...
Kämmenpohjat hikoavat ja kylmät väreet hiipivät pitkin selkärankaa. Kirkastakkiset miehet kävelevät kentän laitaa tarkastellen maaliverkkoja ja kulmalippuja, vilkuillen välillä rauhattomasti kohti pelaajatunnelia ja katsomoita. Yhtäkkiä Wesley Brownin hahmo ilmestyy pelaajatunnelista ja hänen perässään koko Manchester Unitedin joukkue juoksee mustissa verryttelyasuissa Nou Campin nurmelle. Punainen armeija Stadionin pohjoispäädyn yläkatsomossa pomppaa pystyyn kädet suorina punavalkoiset kaulaliina ylös kohotettuina. Stadionille jo saapuneet n. 50.000 Katalaania aloittavat vimmatun vihellyskonsertin. Jokainen Unitedin pelaaja taputtaa käsiään kohti omaa fanijoukkoa. Pallomiljonäärit osoittavat kunnioitustaan paikalle saapuneelle fanijoukolle.
Hetken päästä stadion räjähtää, kun kotijoukkue juoksee kentälle. Ronaldihnoa ei kentällä näy, mutta alimmasta katsomonosasta näen yhdenaikaisesti edessäni Lionel Messin, Thierry Henryn, Samuel Etoón, Xavin ja teinisensaatio Bojanin. Unitedin kannattajajoukkoa ei "Blaugrana" eikä yleisön buuaus kiinnosta he seisovat koko lämmittelyn ajan samassa asennossa kädet kohotettuina kaulaliinojen kanssa.... "Viva Ronaldoooo, Viva Ronaldoooo, runs on the wing, makes United sing., Viva Ronaldoooo...." kaikuu Nou Campin lehtereillä. Messi pomputtele palloa kulmalipulla ja Unitedin fanit vastaavat "Saw my mate the other day, he told me he has seen the white Pele. So i ask who is he , he goes by the name of Wayne Rooney...."... Tunnelma on jo lämmittelyssä aivan uskomaton...
Pelaajat poistuvat lämmittelystä. Messi syöttelee vielä Xavin kanssa ja Etoo ottaa spurtteja sivurajalla. Ronaldo leikittelee pallon kanssa matkalla tunneliin ja Rooney ampuu pari tulista volleyta kohti maalia. Matkalla tunneliin Unitedin pelaajat nostavat uudelleen kätensä kohti fanijoukkoa... punainen armeija vastaa "We´ve got Wesley Brown, we´ve got Wesley Brown..."
Stadion täyttyy ääriään myöten. Paikalla on tänään täysi tupa eli 98.000 katsojaa. Mestareiden liigan jalkapallolakana levitetään keskiympyrään ja valotaululle ilmestyy joukkueiden avauskokoonpanot pelaaja kerrallaan. Vierasjoukkueen maalivahti Edwin van der Sar esitellään hymyilevänä 88.000 ihmisen aloittaessa vimamtun vihellys ja buuauskonsertin. Meteli on aivan käsittämätön, mutta punaisten fanit yrittävät epätoivoisesti kohahtaa joka nimen jälkeen. Hargreaves, Ferdinand, Brown,... Christiano Ronaldo... ja vihellys vain yltyy. Kotijoukkueen pelaajat ilmestyvät valotaululle ja täysi Nou Camp huuta HEY joka nimen jälkeen. Valdez, ... Xavi, Messi, Etoo... on siinä vierasjoukkueelle pideltävää. Joukkueet kävelevät kentälle valtaisan huutomyrskyn saattelemana....
Kämmenpohjat hikoavat ja kylmät väreet hiipivät pitkin selkärankaa. Kirkastakkiset miehet kävelevät kentän laitaa tarkastellen maaliverkkoja ja kulmalippuja, vilkuillen välillä rauhattomasti kohti pelaajatunnelia ja katsomoita. Yhtäkkiä Wesley Brownin hahmo ilmestyy pelaajatunnelista ja hänen perässään koko Manchester Unitedin joukkue juoksee mustissa verryttelyasuissa Nou Campin nurmelle. Punainen armeija Stadionin pohjoispäädyn yläkatsomossa pomppaa pystyyn kädet suorina punavalkoiset kaulaliina ylös kohotettuina. Stadionille jo saapuneet n. 50.000 Katalaania aloittavat vimmatun vihellyskonsertin. Jokainen Unitedin pelaaja taputtaa käsiään kohti omaa fanijoukkoa. Pallomiljonäärit osoittavat kunnioitustaan paikalle saapuneelle fanijoukolle.
Hetken päästä stadion räjähtää, kun kotijoukkue juoksee kentälle. Ronaldihnoa ei kentällä näy, mutta alimmasta katsomonosasta näen yhdenaikaisesti edessäni Lionel Messin, Thierry Henryn, Samuel Etoón, Xavin ja teinisensaatio Bojanin. Unitedin kannattajajoukkoa ei "Blaugrana" eikä yleisön buuaus kiinnosta he seisovat koko lämmittelyn ajan samassa asennossa kädet kohotettuina kaulaliinojen kanssa.... "Viva Ronaldoooo, Viva Ronaldoooo, runs on the wing, makes United sing., Viva Ronaldoooo...." kaikuu Nou Campin lehtereillä. Messi pomputtele palloa kulmalipulla ja Unitedin fanit vastaavat "Saw my mate the other day, he told me he has seen the white Pele. So i ask who is he , he goes by the name of Wayne Rooney...."... Tunnelma on jo lämmittelyssä aivan uskomaton...
Pelaajat poistuvat lämmittelystä. Messi syöttelee vielä Xavin kanssa ja Etoo ottaa spurtteja sivurajalla. Ronaldo leikittelee pallon kanssa matkalla tunneliin ja Rooney ampuu pari tulista volleyta kohti maalia. Matkalla tunneliin Unitedin pelaajat nostavat uudelleen kätensä kohti fanijoukkoa... punainen armeija vastaa "We´ve got Wesley Brown, we´ve got Wesley Brown..."
Stadion täyttyy ääriään myöten. Paikalla on tänään täysi tupa eli 98.000 katsojaa. Mestareiden liigan jalkapallolakana levitetään keskiympyrään ja valotaululle ilmestyy joukkueiden avauskokoonpanot pelaaja kerrallaan. Vierasjoukkueen maalivahti Edwin van der Sar esitellään hymyilevänä 88.000 ihmisen aloittaessa vimamtun vihellys ja buuauskonsertin. Meteli on aivan käsittämätön, mutta punaisten fanit yrittävät epätoivoisesti kohahtaa joka nimen jälkeen. Hargreaves, Ferdinand, Brown,... Christiano Ronaldo... ja vihellys vain yltyy. Kotijoukkueen pelaajat ilmestyvät valotaululle ja täysi Nou Camp huuta HEY joka nimen jälkeen. Valdez, ... Xavi, Messi, Etoo... on siinä vierasjoukkueelle pideltävää. Joukkueet kävelevät kentälle valtaisan huutomyrskyn saattelemana....
tiistai 29. huhtikuuta 2008
Litin jalanjäljillä
HS on listannut uskomattomimpia jalkapallon loukkaantumisia. Sopinee hyvin jatkoksi aiempaan Jari "litti" Litmanen tekstiini. Suosikkini on ehdottomasti Santiago Canizaresin loukki. Mikäli kysesssä olisi suomalaisurheilija, epäilisin vahvasti, että isovarpaan kyljestä löytynyt lasinpala olisi ollut sitä kuuluisaa ruskeaa lasia...
http://blogit.hs.fi/pressikatsomo/nainkin-voi-kayda-omituisimmat-loukkaantumiset/
Monenlaista on sattunut myös Ameriikan mantereella. Baseball tarinat tuovat oman mausteensa. Erityisesti Kevin Mitchellin loukkaantuminen on voinut aiheuttaa valmentajalta pään taputuksia...
http://www.hsbaseballweb.com/weird_injuries.htm
http://blogit.hs.fi/pressikatsomo/nainkin-voi-kayda-omituisimmat-loukkaantumiset/
Monenlaista on sattunut myös Ameriikan mantereella. Baseball tarinat tuovat oman mausteensa. Erityisesti Kevin Mitchellin loukkaantuminen on voinut aiheuttaa valmentajalta pään taputuksia...
http://www.hsbaseballweb.com/weird_injuries.htm
maanantai 28. huhtikuuta 2008
sunnuntai 20. huhtikuuta 2008
Tohtori Olut ja iloiset pillerit
Jokaiselle (varsinkin Skandinaaville) tulee ulkomailla asuessa aina se ensimmäinen kerta, kun on turvauduttava paikallisen lääkärin apuun. Yleensähän Skandinaavit pitävät kaikkia Skandinaavian ulkopuolisia maita niin epäsiisteinä ja kehittymättöminä, että mieluummin vedetään Buranaa naamaan koko reissun ajan, kuin mentäisiin paikallisen lekurin pakeille.
Flunssani siirryttyä kurkusta kohti keuhkoja ja pomoni huomautettu ystävällisesti kotiin lähdön mahdollisuudesta äänettömänä, päätin turvautua Barcelonan lääkäripalveluihin. Onnekseni työantajani on hankkinut työntekijöille yksityisen sairausvakuutuksen, joten päätin käyttää tilanteen hyväkseni ja testata terveyskortin toimivuutta. Löydettyni läheltä kotiani lääkärin, jossa lupaavasti mainittiin kielivaihtoehtona "ingles" lähdin kohti uusia seikkailuja.
Kaikki sujui kuin rasvattuna. Vastaanottovirkailija puhui sujuvaa englantia ja ohjasi minut paikallisten mammojen perään jonottamaan. Jotain pienest kuumeilusta tai vain sairaasta huumorintajustani kertonee se, että koko odostusaika meni hihtellessä tohtorin nimelle, joka liippasi yhden kirjaimen päästä espanjan kielen sanaa Cerveza eli olut. Pian lääkäri huuteli minut sisään mammojen ihemetellessä itsekseen hihittelevää vaaleaa miestä ja vilkas espanjalainkielinen keskustelumme alkoi.
"Ingles?"
"No"
"No? + suomenkielinen kirosana"
"No, espanol?"
"No"
Tässä vaiheessa olin menettää toivoni, sillä uskoin vahvasti, että "una cerveza por favor" ja "patatas fritas" eivät riitä taudin kuvailuun. Sitten tulivat sanat, joiden en ikimaailmassa olsi uskoneet minu pelastavan. "Parlez Francais?".... "Qui... en peu..." Pelastus!
Ranskankielinen keskustelumme sujui leppoisasti sanoja etsien, mutta tärkeimmät saatiin hoidettua. Tunsin itseni todelliseksi kosmopoliitiksi, puhuessani ranskaa Barcelonassa espanjalaisen lääkärin vastaanotolla. Tohtori Olut himan takelteli myöskin ranskassaan, ja pillereiden mukaan hän puhui jatkuvasti pastilleista. Jotenkin olo keveni välittömästi. Lopulta tohtori Ohrapirtelö kirjoitti minulle virallisena reseptin jostain vihkosta repäismälleen ruutupaperille ja lähetti minut apteekkiin. Apteekista sain tohtorin määräämät "pastillit" sekä vaalenapunaista yskänlääkettä joka maistui ja näytti epäilyttävästi Muumi-limpparilta...
Kröhä lähti ja voin taas jatkaa iloista seikkailua Tohtori Oluen ja Barcelonan muiden suosikkihahmojen kanssa...
Flunssani siirryttyä kurkusta kohti keuhkoja ja pomoni huomautettu ystävällisesti kotiin lähdön mahdollisuudesta äänettömänä, päätin turvautua Barcelonan lääkäripalveluihin. Onnekseni työantajani on hankkinut työntekijöille yksityisen sairausvakuutuksen, joten päätin käyttää tilanteen hyväkseni ja testata terveyskortin toimivuutta. Löydettyni läheltä kotiani lääkärin, jossa lupaavasti mainittiin kielivaihtoehtona "ingles" lähdin kohti uusia seikkailuja.
Kaikki sujui kuin rasvattuna. Vastaanottovirkailija puhui sujuvaa englantia ja ohjasi minut paikallisten mammojen perään jonottamaan. Jotain pienest kuumeilusta tai vain sairaasta huumorintajustani kertonee se, että koko odostusaika meni hihtellessä tohtorin nimelle, joka liippasi yhden kirjaimen päästä espanjan kielen sanaa Cerveza eli olut. Pian lääkäri huuteli minut sisään mammojen ihemetellessä itsekseen hihittelevää vaaleaa miestä ja vilkas espanjalainkielinen keskustelumme alkoi.
"Ingles?"
"No"
"No? + suomenkielinen kirosana"
"No, espanol?"
"No"
Tässä vaiheessa olin menettää toivoni, sillä uskoin vahvasti, että "una cerveza por favor" ja "patatas fritas" eivät riitä taudin kuvailuun. Sitten tulivat sanat, joiden en ikimaailmassa olsi uskoneet minu pelastavan. "Parlez Francais?".... "Qui... en peu..." Pelastus!
Ranskankielinen keskustelumme sujui leppoisasti sanoja etsien, mutta tärkeimmät saatiin hoidettua. Tunsin itseni todelliseksi kosmopoliitiksi, puhuessani ranskaa Barcelonassa espanjalaisen lääkärin vastaanotolla. Tohtori Olut himan takelteli myöskin ranskassaan, ja pillereiden mukaan hän puhui jatkuvasti pastilleista. Jotenkin olo keveni välittömästi. Lopulta tohtori Ohrapirtelö kirjoitti minulle virallisena reseptin jostain vihkosta repäismälleen ruutupaperille ja lähetti minut apteekkiin. Apteekista sain tohtorin määräämät "pastillit" sekä vaalenapunaista yskänlääkettä joka maistui ja näytti epäilyttävästi Muumi-limpparilta...
Kröhä lähti ja voin taas jatkaa iloista seikkailua Tohtori Oluen ja Barcelonan muiden suosikkihahmojen kanssa...
tiistai 15. huhtikuuta 2008
The Land of Sad Songs
Finnish singer and songwriter J. Karjalainen was not only a man to whom never happened anything, but he was also a man who put the cat on the table as we say in Finland. In the 1990´s he made a song called “Sinulle suomalainen melankolia” (For you Finnish person, melancholy). And this is not the only example of our depressive music that just makes you want to poor a can of gasoline on you and start smoking. Finnish music is full of stories about drunken fathers, lost friends, death, alcoholism and suicides.
I have known this for a while, but I really started thinking about it again a while ago, since for some reason I have been listening lots of Finnish music on my way to work. I mean most of our internationally succesfull artists and bands like HIM, Apocalyptica or Nightwish are quite dark, but even the songs in Finnish have kind of the same dark idea. Or what do you non Finns think about songs as following?
The land of sad songs (Murheellisten laulujen maa)
A boy was born to this cold dark land. He grew up to be like his dad and drank because a cold summer made his fields die and then after he started drinking, he thought it would be a good idea to throw his family to the cold snow during winter…
Mom hoped his son would be a minister (Äiti pojastaan pappia toivoi)
Mom hoped his son would be a minister, but the boy just wanted to be drunk. Still the mom made him Baltic herring for breakfast…. How sweet is that?
Hey you elfs, JUMP! (Hei tonttu-ukot hyppikää)
Not an earlier version of the famous Van Halen song, but a very traditional Finnish Christmas carol that has a nice positive touch. It starts by saying how the elfs should be having fun, because it is a party time (Christmas). Until the point when the elfs apparently realize that they are Finnish and in the middle of all the partying and jumping the lyrics go “life only lasts a while and even that is dark and depressing” (Hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä). Such a slap in the face when you are just starting to get to the happy Christmas feeling….
Carefully now (Varovasti nyt)
Song that starts in a nice slowly way and just seems like a perfect song for the Finnish nightless night until it gets to the point where the singer sings that he is standing on the and “look mom I am not holding up…”
These are just a few examples, since there is plenty of this material in the Finnish music history. But after all, what can you expect from a country who´s national anthem is an old German drinking song…
ps. Sorry for the song name translations. Not from the Finnish-English guidebook I think...
I have known this for a while, but I really started thinking about it again a while ago, since for some reason I have been listening lots of Finnish music on my way to work. I mean most of our internationally succesfull artists and bands like HIM, Apocalyptica or Nightwish are quite dark, but even the songs in Finnish have kind of the same dark idea. Or what do you non Finns think about songs as following?
The land of sad songs (Murheellisten laulujen maa)
A boy was born to this cold dark land. He grew up to be like his dad and drank because a cold summer made his fields die and then after he started drinking, he thought it would be a good idea to throw his family to the cold snow during winter…
Mom hoped his son would be a minister (Äiti pojastaan pappia toivoi)
Mom hoped his son would be a minister, but the boy just wanted to be drunk. Still the mom made him Baltic herring for breakfast…. How sweet is that?
Hey you elfs, JUMP! (Hei tonttu-ukot hyppikää)
Not an earlier version of the famous Van Halen song, but a very traditional Finnish Christmas carol that has a nice positive touch. It starts by saying how the elfs should be having fun, because it is a party time (Christmas). Until the point when the elfs apparently realize that they are Finnish and in the middle of all the partying and jumping the lyrics go “life only lasts a while and even that is dark and depressing” (Hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä). Such a slap in the face when you are just starting to get to the happy Christmas feeling….
Carefully now (Varovasti nyt)
Song that starts in a nice slowly way and just seems like a perfect song for the Finnish nightless night until it gets to the point where the singer sings that he is standing on the and “look mom I am not holding up…”
These are just a few examples, since there is plenty of this material in the Finnish music history. But after all, what can you expect from a country who´s national anthem is an old German drinking song…
ps. Sorry for the song name translations. Not from the Finnish-English guidebook I think...
Maailmankansalainen
Yhtenäisellä euroopalla on vastustajansa. Joidenkin mielestä yhteinen raha ja unohtuvat valtioiden rajat syövät kansallisia identiteettejä ja johtavat pienten maiden ja kielten kuolemaan. Asialla on varmasti kaksi puolta, mutta ympäri eurooppaa seikkaillessa, myös yhdentymisen hyvät puolet tulevat yllättävän usein esiin.
Ensimmäisenä hyötynä on usein tietenkin raha. Miten helppoa on matkustaa ympäriinsä ja pelata samalla rahayksiköllä. Euroon on jo niin tottnutu, että mennessä englantiin, ruotsiin tai vaikkapa euroopan ulkopuolelle on ainakin allekirjoittaneelta muutamaan kertaan unohtunut rahan vaihto kokonaan. Vaikkakin Ruotsiin mentäessä mielestäni kyseise operaation saa toivottavasti unohtaa mahdollisimman pian.
Toisena mieleen tulee työnteon helppous. Muutettuani Espanjaan, kiertelin yhden päivän virastoja ja pankkeja ja sen jälkeen homma oli selvä. Oli Espanjan eläkekassat, sairausvakuutukset ja verokortit. Ottaen vielä huomioon, että tuo sama päivä kuluu paikallisilla samoissa askareissa, eli kyseessä ei ole maan vaihdosta, vaan paikallisesta kulttuurista johtuva koko päivän pakollinen virastojen kaupunkikierros, voidaan puhua espanjalaisittain tehokkaasta toiminnasta. Mainittakoon samalla, että virastokierros Espanjassa tai Ranskassa, on myös osoitus siitä, että paikalliskulttuurit eivät ainakaan vielä ole kuolemassa sukupuuttoon, kuten ensimmäisessä kappaleessa pelkäsin.
Viimeisinpänä tulee mieleen matkustelu. Tässä tarkoitan nimenomaan lentämistä. Myönnän, että johtuen siitä, että Lontoossa yritettii räjäyttää muutama jetti hiusgeelillä ja huulirasvallla, turvatarkastukset ovat nykyään oma lukunsa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että muuten lentäminen on nykyään entistä helpompaa. Eurooppa on täynnä lentoyhtiöitä, joiden alkuperämaita tuksin tiedän ja EU-maan passia heiluttelemalla pääsee tarkastuksista läpi heittämällä.
Siis kuka voi väittää, että Euroopan yhdentymisestä ei olisi hyötyä? Maaseutua ei voi toki tuoda ja joissain tapauksissa tervan käyttökin voisi olla sallittua, mutta useimmiten asiat sujuvat nykyisellään aika sutjakasti, oli sitä sitten Ranskassa, Englannissa, Espanjassa tai koti-Suomessa. Ja loppujen lopuksi ranskalaiset tulevat syömään aina patonkia, englantilaiset kuvittelevat vielä ensi vuosituhannellakin olevansa maailman valtiaita, tanskalaiset juovat ensi kesänäkin paljon olutta ja kukaan ei pidä saksalaisista.
Ensimmäisenä hyötynä on usein tietenkin raha. Miten helppoa on matkustaa ympäriinsä ja pelata samalla rahayksiköllä. Euroon on jo niin tottnutu, että mennessä englantiin, ruotsiin tai vaikkapa euroopan ulkopuolelle on ainakin allekirjoittaneelta muutamaan kertaan unohtunut rahan vaihto kokonaan. Vaikkakin Ruotsiin mentäessä mielestäni kyseise operaation saa toivottavasti unohtaa mahdollisimman pian.
Toisena mieleen tulee työnteon helppous. Muutettuani Espanjaan, kiertelin yhden päivän virastoja ja pankkeja ja sen jälkeen homma oli selvä. Oli Espanjan eläkekassat, sairausvakuutukset ja verokortit. Ottaen vielä huomioon, että tuo sama päivä kuluu paikallisilla samoissa askareissa, eli kyseessä ei ole maan vaihdosta, vaan paikallisesta kulttuurista johtuva koko päivän pakollinen virastojen kaupunkikierros, voidaan puhua espanjalaisittain tehokkaasta toiminnasta. Mainittakoon samalla, että virastokierros Espanjassa tai Ranskassa, on myös osoitus siitä, että paikalliskulttuurit eivät ainakaan vielä ole kuolemassa sukupuuttoon, kuten ensimmäisessä kappaleessa pelkäsin.
Viimeisinpänä tulee mieleen matkustelu. Tässä tarkoitan nimenomaan lentämistä. Myönnän, että johtuen siitä, että Lontoossa yritettii räjäyttää muutama jetti hiusgeelillä ja huulirasvallla, turvatarkastukset ovat nykyään oma lukunsa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että muuten lentäminen on nykyään entistä helpompaa. Eurooppa on täynnä lentoyhtiöitä, joiden alkuperämaita tuksin tiedän ja EU-maan passia heiluttelemalla pääsee tarkastuksista läpi heittämällä.
Siis kuka voi väittää, että Euroopan yhdentymisestä ei olisi hyötyä? Maaseutua ei voi toki tuoda ja joissain tapauksissa tervan käyttökin voisi olla sallittua, mutta useimmiten asiat sujuvat nykyisellään aika sutjakasti, oli sitä sitten Ranskassa, Englannissa, Espanjassa tai koti-Suomessa. Ja loppujen lopuksi ranskalaiset tulevat syömään aina patonkia, englantilaiset kuvittelevat vielä ensi vuosituhannellakin olevansa maailman valtiaita, tanskalaiset juovat ensi kesänäkin paljon olutta ja kukaan ei pidä saksalaisista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
