Jari "Litti" Litmanen is best Finnish footballer ever lived! Before this text I want to say that I respect his career and I love his game. It is very unfortunate that he has suffered from various injuries in his career. I mean everyone has injuries, but Jari has for example strained his back while getting milk for his kid from donstairs and injured his eye when team manager opened a beer bottle and the top flew to Litmanen´s eye. Also, if I remember right he´s suffering from grass allergy, which in my opinion is kinda bad for a footballer... (correct me if I am wrong)
Anyway, this winter "Litti" joined the Fulhan squad. So far he has not been playing a single minute for the team and just to give a brief picture on what has been happening, here is some headlines from a Finnish newspaper, starting with a headline that "really fits" to what has been happening.
05.02.2008 This is what Litmanen brings to Fulham
... and this is what he has brought so far....
08.02.2008 Time for Litmanen´s Fulham debut still open
09.02.2008 Litmanen didn´t play, Fulham lost
22.02.2008 Heart problems took Litmanen to hospital
23.02.2008 Litmanen will continue his career depite heart problems
01.03.2008 Litmanen will not face ManU
03.03.2008 Litmanen debut still undecided
04.03.2008 "Litti-fever" rising in Fulham
07.03.2008 Litmanen has wrong kind of insoles, debut in Fulhan pushed forward
And the last one we have so far...
10.03.2008 Fulham is missing Litmanen
... well, no wonder.
keskiviikko 12. maaliskuuta 2008
Nälkäinen koira juoksee kovempaa?
On analyysin aika. Olen tullut siihen tulokseen tarkasteltuani tilannetta tänä vuonna himan kauempaa, että Etelä-Karjalaisten palloilujoukkueiden putoaminen peleistä ennen kauden huipennusta johtui huonoista ruokailutavoista. Ehkä nälkäinen koira ei siis joksekaan kovempaa ja SaiPalla ja NST:llä olisi syytä harkita ruokamäärien selkeää lisäämistä.... ainakin näin voisi päätellä maakuntalehti Etelä-Saimaan kevään otsikoista:
E-S 5.3.2008
"SaiPa sai vain nuuhkaista karkkia"
E-S 8.3.2008
"SSV vei keksin, NST:lle jäi vain muruset muistoksi"
Kyllä makeahammasta nyt kolottaa.
E-S 5.3.2008
"SaiPa sai vain nuuhkaista karkkia"
E-S 8.3.2008
"SSV vei keksin, NST:lle jäi vain muruset muistoksi"
Kyllä makeahammasta nyt kolottaa.
tiistai 11. maaliskuuta 2008
Heaven from here
"Oma maa mansikka, muu maa mustikka" -sanonta on sitä sarjaa, johon en ole koskaan uskonut. Maiden suhteen olen aina ollut enemmän "Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella" -tyyppiä. Levottomalle sielulle se maa jossa asuu, meinaa näyttäytyä melko usein siinä huonommassa valossa.
Suomessa ollessa harmitti verotus ja iski tylsyys. Lontoossa viehätti suurkaupungin vilske ja palkkataso. Sen kunniaksi päädyinkin Espanjaan, jossa taas viehätti mukava elämäntyyli ja ilmat. Välillä nyt taas tuntuu siltä, että Espanjan palkkataso on huono ja paikalliset ovat toivottoman hitaita. Suomi alkaa näyttää tehokkuuden paratiisilta...
Toinen näkökulma asiaan on matkustelu. Matkustellessa uusissa maissa ja kaupungeissa tuntuu siltä, että "tänne voisin muuttaa asumaan välittömästi!". Näin on käynyt allekirjoittaneelle tosin vain pari kertaa; muistaakseni ainakin Dublinissa New Yorkissa, Berliinissä, Amsterdamissa, Marseillessa, Roomassa, Wienissä... taisi niitä jokin muukin olla.
Kaikissa kaupungeissa on toki hyvät puolensa ja matkustellessa on pidettävä mielessä myös se, että asuminen on melkolailla eri asia kuin käyminen. Olen loppujen lopuksi sitä mieltä, että arki ei paikan mukaan kauheasti muutu. Toki Barcelonassa voi mennä töistä suoraan rannalle muutenkin kuin keskikesällä, mutta perus eläminen on kaikkialla loppujen lopuksi melko samanlaista. Töihin, kotiin, lenkille, syömään, nukkumaan on varmaan kaikille aika tuttu päivärytmi...
Kotona on aina opetettu, että kaikkea ei voi saada. Kaipa sama pätee kaupunkeihin. Usein suurkaupunkien sanotaan tarjoavan jokaiselle jotain, mutta päteekö sama myös asumisen ja elämisen kanssa? Vanhan Suomi-iskelmän sanoin voisi kysyä. Voiko Lappeenrantaa verrata Rivieraan?
Suomessa ollessa harmitti verotus ja iski tylsyys. Lontoossa viehätti suurkaupungin vilske ja palkkataso. Sen kunniaksi päädyinkin Espanjaan, jossa taas viehätti mukava elämäntyyli ja ilmat. Välillä nyt taas tuntuu siltä, että Espanjan palkkataso on huono ja paikalliset ovat toivottoman hitaita. Suomi alkaa näyttää tehokkuuden paratiisilta...
Toinen näkökulma asiaan on matkustelu. Matkustellessa uusissa maissa ja kaupungeissa tuntuu siltä, että "tänne voisin muuttaa asumaan välittömästi!". Näin on käynyt allekirjoittaneelle tosin vain pari kertaa; muistaakseni ainakin Dublinissa New Yorkissa, Berliinissä, Amsterdamissa, Marseillessa, Roomassa, Wienissä... taisi niitä jokin muukin olla.
Kaikissa kaupungeissa on toki hyvät puolensa ja matkustellessa on pidettävä mielessä myös se, että asuminen on melkolailla eri asia kuin käyminen. Olen loppujen lopuksi sitä mieltä, että arki ei paikan mukaan kauheasti muutu. Toki Barcelonassa voi mennä töistä suoraan rannalle muutenkin kuin keskikesällä, mutta perus eläminen on kaikkialla loppujen lopuksi melko samanlaista. Töihin, kotiin, lenkille, syömään, nukkumaan on varmaan kaikille aika tuttu päivärytmi...
Kotona on aina opetettu, että kaikkea ei voi saada. Kaipa sama pätee kaupunkeihin. Usein suurkaupunkien sanotaan tarjoavan jokaiselle jotain, mutta päteekö sama myös asumisen ja elämisen kanssa? Vanhan Suomi-iskelmän sanoin voisi kysyä. Voiko Lappeenrantaa verrata Rivieraan?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
